Muutaman viime päivän aikana mun tajuntaan on iskostunut ihana oivallus. Elämä, kuullostaa se kuinka kliseiseltä tahansa, on totaalisen mahtavaa. Ehkä tajusin tämän suloisen faktan siksi, koska oivalsin, kuinka nopeasti aika kuluukaan. Kohta, ihan kohta olen jo matkalla Britteihin. Pelottavaa, mutta sen takia mun täytyy ottaa tästä ajasta Suomessa mahdollisimman paljon irti. Näiden ihmisten kanssa mun ympärillä se todennäköisesti onnistuu ja vielä suhteellisen perusteellisen loistavasti.
Tosiaan, olin yksi päivä katsomassa Tuulin ja Einon kanssa loistopätkän Napapiirin sankarit. Sitä en ala tässä nyt arvioimaan, arvio tulee tänne myöhemmin. Ennen elokuvaa me eksyttiin (ylläri!) Arnoldsiin. Hihi.
Eino on varsin söppänä.
Ruahahahahah.
Eino kauhistelee kamalia lööppejä vol. 2. Vol 1. löytyy täältä.
Mä ja Isla Zaran lastenosastolla. Mitä lapsille nykyään yritetään pukea? Tuollaisia sotakypäriä, jotka on naamioitu nimikkeen 'hattu' taakse? Kamalaa.
Kävelin Tuulin pihatietä. Sitten piponi jäi puuhun. Nauratti.
oi kivoja kuvia :--). muaki nauratti toi pipohomma (-:
VastaaPoistahihi, kiitos SAARA. (---:
VastaaPoista