Yö Suvin kanssa

Lempivaatteet

Kuten otsikko sanoo, tässä postauksessa avaan teille hieman vaatekaappiani ja esittelen tämän hetken lempivaatteeni. Toki mulla on vaikka kuinka paljon lempparivaatteita mutta jos olisin repinyt ne kaikki esille, postauksesta olisi tullut varsinainen kilometrihirmu. Joissain tulevissa postauksissa esittelen kyllä muutakin mun vaatekaapin sisältöä ja sitä ennen mun suosikkikengät. Mutta nyt tähän hetkeen.

Tässä on siis lempihupparini, ostin sen vuosi sitten Turun Cybershopista, maksoi 39 €. Se on tajuttoman lämmin, vaikka viime talvi oli superkylmä, pärjäsin tuolla monta viikkoa aivan loistavasti. Ylläolevissa kuvissa mulla on myös päällä toiset suosikkifarkuistani, pillit Zarasta joiden hinta ei millään muistu mieleen.

Oi, odotan niin paljon, että kylmät syys- ja talvi-ilmat saapuisivat ja pääsisin käyttämään koulussakin tätä ihanan vihreää (kyllä, se on vihreä - kuvan värit valehtelee ja ilkeästi valehteleekin) villapaitaa, jonka ostin viime syksynä Eerikinkadun UFFilta seitsemällä eurolla. UFFilta löytää kyllä aina kaikkea ihanaa, siellä piipahdan lähes joka kerta kun olen shoppailemassa.

Tästä asusta tykkään erityisesti, kaikki siinä esiintyvät vaatekappaleet ovat mun lempilistalla. Musta blazer on Seppälästä, 29 € ja se on niin ihana päällä! Seppälän vaatteiden laatu on viime aikoina noussut huimasti. Punainen toppi on Espritiltä, kuten myös toiset lempifarkkuni, mustat pillit jotka ovat kokeneet erittäin kovia.

Ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä tämä asu. Siihen kuuluu ehdoton lempipiponi, jonka ostin kaksi vuotta sitten One waysta, maksoi muistaakseni kympin. Tuota pipoa pidän melkein nukkuessanikin, tykkään siitä hirmuisesti! H&M:n ruutupaidan sain isältäni, liivin taas ostin Ginasta, maksoi 15 €.

Nämä kuvat muuten saattavat olla viimeisiä kuvia, jotka musta tänne tulevat tuolla pitkällä reuhkalla, maanantaina nimittäin kauan odotettu kampaaja kutsuu koulun jälkeen ja pääsen tuosta ylikasvaneesta peruukista eroon.

Piknik ja jumala

Bloc party - Banquet

Torstaina minä, Katri, Elina, Irina, Eino, Tuuli, Julia, Isla, Emma ja Iiris kokoonnuimme koulun jälkeen Katrin, Elinan ja Iiriksen kämpille sisäpiknikille. Mä olin kyseiseen tapahtumaan leiponut aikaisempana iltana mustikka-vadelmamuffinsseja ja kuten alla olevista kuvista näkyy, muutakin ruokaa oli - ja paljon. Lähes kaikki ruoka katosi parempiin suihin, muutama voileipä ehkä jäi. Ilta oli kaikinpuolin loistava, billambertom on paras leikki jota olen rivitalojen yhteispihalla Adam Lambertin soidessa leikkinyt. Irinalle paljastui jossain vaiheessa syöminkejä, että piknik olikin yllätyssynttärit hänelle ja aww, rakastan ihmisten positiivisesti yllättymisen reaktioita!

Muutenkin eilen koulun jälkeen oli hirmuisen spontaani ja vapautunut olo, sinä iltana sitten kaikenlaista spontaania tehtiinkin. Yläasteella olin melkoisen varautunut, mutta kesäloman aikana oon päässyt siitä roolista melko täydellisesti ulos. Mutta sitten niihin kuviin.

Iiriksen huoneen lattian oli vallanut ruoka.

Osa Irinan syntymäpäivälahjaa. Edes lahjan ostajilla ei ollut mitään käsitystä, että mistä tuo korealainen manga (?) kertoo.

Tuunasin joskus Einon matikanvihon. ♥

Tom & Tom: Eww, eww, eww!




Billambertom käynnissä.

Teekutsuilla

Perjantaina joukko iloisia veikkosia kokoontui yhteen Suvin luokse nyyttäreille. Mukana oli alla olevassa kuvassa onnistuneesti poseeranneet tyttöihmiset - vasemmalta oikealle Jenni, Sanna, Suvi, Noora ja minä. Ohjelmassa oli jo perinteeksi muodostunutta poseilua, pimeitä huoneita, Chatroulettea ja kyseenalaisten juttujen kyseenalainen taso. Antaa näiden muutamien kuvien puhua puolestaan (niitä olisi ollut olemassa kyllä paaljon enemmänkin, mutta kuvien kohteet eivät varmaan olisi olleet kovinkaan imarreltuja).

Yllä siis meille jo kultiksi muodostunut Justin Bieber -poseeraus. Tämä video varmaan selittänee kaiken.


Vielä loppuun teekutsujen virallinen, hilpeyttä aiheuttanut teemabiisi.

Adam Lambert - If I had you

Onni on

lämpimiä villasukkia, aitoja lempeitä hymyjä, lyijykynällä piirrettyjä sydämiä vihon kulmassa, vanhoja lapsuuden valokuvia, hyväntuulisia tekstiviestejä, silmiin katsomista, ohimennen sanottu kehu, kauniita auringonlaskuja, kaksi sateenkaarta vierekkäin, ystävän naurua, mekko jonka luulit olevan kadonnut, nukkumista, lapsuuden nuhjuinen pehmolelu, rakkaudentunnustuksia, naurunremakoita joita ei saa loppumaan.

Kuva

Miten rakastankaan kameraani

The Drums - Let's go surfing

Kymmenen lukijaa, awww, kiitos! :3

Viime päivinä olen ottanut kamerani myös kouluun, joten koulukuvia on kertynyt koneelle nopeasti jotain tuhat, huh. Parhaimmiston pistän tännekin, kuten varmaan olette huomanneet. Kamerani, Canonin EOS550D, jonka näkee esimerkiksi ihan ensimmäisestä postauksestani heinäkuun puolelta, on muuten saanut nimen! Tästä lähtien kutsunen häntä nimellä Ruben, kiitos nimiehdotuksesta jalolle ystävälleni Einolle. Pitäähän kunnon kameralla nyt nimi olla, tuntui aina liian viralliselta sanoa, että missä järkkäri on, otanko järkkärin sinne mukaan, ootko nähnyt järkkärin laturia. Sana 'Ruben' sopii paljon paremmin suuhun, eikö?

  Olen muuten viime aikoina löytänyt kamalasti uusia, ihania bändejä, kuten The Drumsin, oi. Näiden uusiem bändien musiikkia tullaan varmasti näkemään Ananasmaniassakin, niin paljon niistä tykkäilen. Mutta sitten kuviin.

Oi, miten rakastankaan Einon suloista ja lapsekasta käsialaa, aww, sanon mä.

Hyppytunnilla me päästiin meidän lempipuuhan - kortinpeluun - pariin. Pelin nimi oli paskahousu, as usual. Tähän jaloon peliin tutustuin melko läheisesti yhdeksän päivän partioleirillä, sitä pelattiin joka päivä useampaan kertaan. Yleensäkin koulussa jos välkällä ollaan hiukan pienemmässä porukassa, niin jonkun suusta pääsee kysymys: "Pelataaks paskahousua?"

Hihi, semisamikset Säde ja Eikka videotunnilla. Meidän videotunnit on muuten aina melko rakentavia, kuten esimerkiksi Einosta allaolevasta kuvasta huomaa. Kyllä me ollaan oikeasti kuvattukin ja alla näkyvä Einon asustevalikoima liittyi siihen! Meidän ryhmän käytössä ollut kamera ei kylläkään suostunut millään meidän kanssa yhteistyöhön, joten saatiin sellanen kiva Säde kuolee -remix nauhalle.


Kun koulu päättyi neljältä, meillä oli välipala. Sämpylä liilassa kelmussa ja mehua, joka oli oikeasti vain puanista vettä. Jotain tunnin hilluimme salissa leikkien ryhmäytymisleikkejä. Mä esimerkiksi yhden leikin ohjeistuksen mukaisesti kerroin mun elämänkerran jollekin tuntemattomalle minuutissa pidellen samalla sen hartioista kiinni. Outoa, mutta hauskaa! Leikkien jälkeen kipitimme busseille, jotka suuntasivat kohti Naantalia, Muumimaailmaa ja sen Emma-teatteria, jossa katsoimme aivan loistavan huumoriversion nykyaikaisesta Seitsemästä veljeksestä. Jukka Rasila on totaalisen loistava!

Tuulin ja Islan fiilikset juuri näytelmän loputtua, huomatkaa myös se, et mun kädet ei pysyny millään paikallaan. Ennen näytelmää satoi niin pirusti että kastuin ihan läpimäräksi ja ne luonnollisesti tärisi kuin mitkäkin, hörr. Näytelmän jälkeen kuitenkaan ei satanut, vaan silloin sain ikuistettua tuon alla näkyvän auringonlaskun, jonka kaikkia värejä en valitettavasti saanut kuvaan, snif.

Kun Einon kanssa saavuimme kymmenen maissa väsyneinä ja nälkäisinä meille, oli ihana yllätys, kun jääkaapista löytyi meidän molempien lemppariruokaa - kiinalaista. Alla eilisen kuvia, menimme siis Eikan kanssa koulun jälkeen elokuviin katsomaan Sisko tahtoisin jäädä. Olisin niin mielelläni lähtenyt sieltä ennen elokuvan loppumista, en oikein pitänyt siitä. Ohjaus toimi, mutta muuten äh. Odotin koko ajan, että milloin se oikea toiminta alkaisi. Ei se sitten koskaan alkanut. Henkilöhahmot oli epäuskottavia ja tuossa meni todellakin se päälle kuusi euroa hukkaan. Leffan jälkeen harmitti.

Oo, löysin mun tietokoneeseen kaukosäätimen ja oon nyt ihan hurmoksissani, en edes tiennyt tällaisen pienen vempeleen olemassaolosta, varsin kätevää. Ja loppuun vielä eilisen asu.