8.3.2011

Pikku-Hildeään rakastaen

ALLAOLEVA kappale tiivistää tämänhetkiset kiinnostuksenkohteeni täysin. Biisikin on kaikenlisäksi hyvä ja osuvasti sanoitettu, ainakin näin laulun teemaan addiktoituneena. Pahoittelen tässä täysin julkisesti osalle ystävistäni sitä, miten mun suusta tuleva materiaali liittyy suurimman osan puheajastani mäkihyppyyn. Pakko sanoa, että en kuitenkaan syyllisty tähän paheeseen yksin, omistanhan myös aikaisemmissa postauksissa mainitun mäkihyppyfanaatikkoporukkani.


MÄKIHYPPY hiipi tajuntaani katalasti vallitsevaksi kapasiteetinviejäksi melkein varkain. Saan kiittää siitä ystävääni Einoa, minkä ovelan otusystävän omistankaan. Aluksi ajattelin, että no onhan tämä ihan hauskaa katsottavaa, kommentaattorien letkautukset olivat hassuhkoja ja koko laji omituisen absurdi. Kun olin katsonut televisiosta muutamat ensimmäiset kisani, mäkihyppytarraajaksikin kutsuttu olio alkoi kiemurrella aivopoimuihini ja tässä sitä ollaan - täysin tähän jaloon lajiin kilahtaneena.

KILAHTANEISUUDESTANI kertoo se, että voin keskustella mäkihypystä kyllästymättä äärimmäisen kauan. Kolme tuntia mäkihyppykeskustelua ei tuota mulle yhtään mitään ongelmia. Tuskin aiheuttaisi pidempikään aika, en ole tähän asti ehtinyt moista kenenkään kanssa kokeilemaan. Pitäisi varmaan. Jos puheeni häirintyneestä mielentilastani eivät jotakuta vakuuta, voin kertoa sen, että puhelimeni taustakuva ja soittoääni ovat myös valikoitu tämän jumalten urheilulajin mukaan, kuten myös koulutuntieni tylsyystaideteokset. Ja tumblrini.
Photobucket
JA KYLLÄ, tämän viikon lauantaina meitä kutsuu Lahden Salpausselkä ja mäkihypyn maailmancupin osakilpailun joukkuemäki. Olen siitä niin äärimmäisen innoissani, että jos en kykene fyysisen minäni kautta hyppimään tai muuten vaan hysteerisesti räpeltämään innostuksesta ympäriinsä, suoritan näitä samoja toimintoja henkisesti. Tätäkin kirjoittaessani hymyilen kuin mikäkin idiootti. Täysin mäkihyppykilahtanut idiootti.

JOS lukijoissani piileskelee mäkihyppyotuksia, HIHKUKAA, HEILUKAA ja HUUDELKAA olemassaolossanne! Haluan ehdottomasti tietää jos jossakussa teistä asuu samanlainen hyppyotus kuin ruudun tällä puolella.

7 kommenttia:

  1. Katri: Oi kyllä, oi kyllä. :'Dd Latasin ton Radio milleniumin biisin mun koneelle ja tein siitä sellasen, että se alkaa suoraan ekasta kertsistä ja pistin soittoääneksi!

    VastaaPoista
  2. Kyllähän tuota mäkihyppelyä tulee seurattua. Tai ainakin tuli kultaisella 90-luvulla, kun itsekin ehkä harrasti hiihtoa. :D

    Pitäis varmaan joku päivä syventyä telkkarin ääreen.

    VastaaPoista
  3. *hihkuntaa, heiluntaa ja huutoa*
    Myös lauantaina Lahteen tulossa :)

    VastaaPoista
  4. Mie halusin pienenä mäkihyppääjäks! :-D katoin aina ihan innoissani niitä kilpailuita ja hypin whouu! :-) Oishan se vieläkin varmaan ihan jännää :--D

    VastaaPoista
  5. Saat varautua siihen, että mä soittelen sulle jatkuvasti jos olen samassa tilassa sun kanssa... loistava soittoääni :D

    VastaaPoista
  6. Elena: Harrasti hiihtoa? Mä inhoan itse kaikkea muuta suksiurheilua paitsi laskettelua, arvostan niitä ihmisiä, jotka tosissaan on esimerkiks murtomaahiihtoa harrastanu. :'D Suosittelen telkkarin ääreen syventymistä!

    Cirus: Saa (ja pitää) tulla sit moikkaamaan! Meillä on hieno Morgin pipo -kyltti, siitä pitäis ainakin tunnistaa.

    veeva: Mäkihyppy olis kyl ammattina varmaan perin jännä, en tosin itse oo siihen koskaan haikaillut. Mut vähän suloista, mäkihyppääjäks haluava pikkutyttö! :'3

    Katri: Soittele vaan, mä en tuu kyllästyy mun soittoääneen koskaan. :'D

    VastaaPoista