Tänään olin iloinen uusista kuulokkeista, uusista tuttavuuksista, huolettomuudesta, sateettomuudesta, siitä että mulla on jäljellä enää seitsemän viikkoa koulua ja kolme ja puoli kuukautta Skotlantia, auringonvalosta, sähköisistä kirjeistä, mummusta, ihanasta pikkusiskosta, ihanan pikkusiskon tulevista rippijuhlista, täydellisestä korealaisesta lempibändistäni, sinisestä kappaleesta joka julkaistiin melkein edellispäivänä ja mäkihypystä.
Vaikka kuinka yrittäisi painottaa sitä mikä mulla on hyvin, jotkut asiat kuitenkin potkaisee niin kovaa ja armotta että jää väkisinkin vellomaan tyhjään ikävään. Selasin mun vanhoja prinscreenejä ja se osoittautui aika nopeasti asiaksi joka olisi tässä mielentilassa kannattanut jättää tekemättä. Olen kuitenkin puolessa vuodessa oppinut onneksi tarttumaan enemmän hetkeen ja ymmärtämään sen, että Suomi on pysyvää ja Skotlanti ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti