14.6.2011

He doesn't dance flamengo

Olen viimeaikoina pohtinut. Paljonkin. Sade ja ukkonen ja varsinkin ukkonen saa sen aikaan. Pohdiskeleva mielentila tulee helposti silloin, kun aamulla tai oikeastaan aamuyöllä herää kaatosateeseen ja ukkoseen ja jää katsomaan tätä luonnonilmiöiden leikkiä.

Pohtiessani hetken oivalsin, että mun suhde erääseen kaksipiippuiseen hedelmään nimeltä ANANAS on harvinaisen... kaksipiippuinen. Olen aina, ala-asteikäisestä naperosta saakka julistanut kovaa ja kunnialla että tämä kyseinen käpyomena on pahaa ja syömäkelvotonta ja sen boikotoiminen on onnistunut suhteellisen kunnialla tähän päivään saakka.

Kuitenkin tämä ehdottomaksi inhokkiruoakseni kivunnut luonnon anti on päässyt osaksi elämääni. Huomaahan sen jo blogini nimestäkin. Blogini hedelmäinen nimi muuten juontuu muistaakseni jostain erittäin hämärästä insideläpästä (KLIK) Einon kanssa. Mistä lienee tämä huulenheitto lähtenyt. Kuitenkin ananas pääsi koristamaan blogin nimen lisäksi myös sen banneria. Monin kappalein, onhan kyseessä mania.

Pohdin eilisaamuyön tunteina sitä, miksi jopa luotaantyöntävän pahanmakuinen asia on saanut napattua palan sielustani ja päädyin siihen, että sana ananas on harvinaisen kiva, jos ei mieti sen merkitystä ollenkaan. Ananas, ananas, ananas, ananas. Sitä tekee mieli toistella, koittakaa vaikka. Ja jos se olisi eläin niin se olisi varmasti suloisen pörrökarvainen ja rapsuteltava ja sellainen, jonka kanssa tekee mieli hieroa neniä yhteen ja höpötellä lutusia.

Tarkemmin mietittäessä ananas onkin Amalle varsin luonteva kaveri. Ja kun Aman ja ananaksen yhdistää, saadaan Amanas, joka on myöskin sanana varsin suloinen.

Muistin muuten juuri, että muutama viikko sitten meidän taloudessamme oli oikea kokonainen ja harvinaisen aito ananas. Nyrpistin sille jo lähes tottumuksesta nenääni kun näin sen keittiön pöydällä kaiken oikeasti hyvänmakuisen ruoan lähellä. Sehän olisi saattanut vaikka saastuttaa syömäkelvottomuudellaan syömäkelpoiset syötävät. Rakas siskoni jossain vaiheessa tuli tunkemaan palan tätä hedelmää suuhuni ja jouduin järkyttymään - se ei ollutkaan niin pahaa kuin olin kuvitellut! Traumani purkkiananasta kohtaan säilyvät silti, vaikka joudun luultavasti tuoreen tropiikin herkun kohdalla poistamaan siihen kohdistuvaa julkista inhoani jonkun verran.

Korjasin muuten aikaisemman fanityttöpostauksen rikkinäiset ja kadonneet kuvat, nyt ne näkyvät taas!

2 kommenttia:

  1. Oletko muuten koskaan tajunnut, että ananas on toisin päin sanana? :D Iskä kertoi sen meille tässä pari päivää sitten.

    VastaaPoista
  2. Katri: Kappas, niinpäs se onkin! Miksen en oo tullut ajatelleeksi tuota vaikka yleensä vääntelen lempisanojani aina myös väärinpäin. :D

    VastaaPoista